I can really use a wish right now

Tänään kun kirjoitin paperipäiväkirjaa, tajusin jotain uutta.

Musta tuntuu että mun oma elämä on sinänsä sisällöltään ihan okei, että oman itseni kannalta mulla on kaikki ihan hyvin. Sen sijaan ajattelen jatkuvasti että kaikki muut ihmiset ajattelee musta jotain negatiivista. "Ompa tuo ruma" "idiootti huora" "sä et kuulu tänne" ymsyms. Oon niin epävarma, enkä tiedä minkälainen mun pitäis olla. Se saa mut, luonnostaan sosiaalisen ihmisen, käyttäytymään jo etukäteen tylysti, negatiivisesti ja vihamielisesti muita ihmisiä kohtaan, eikä se kyllä varmasti auta asiaa. En enää vaan uskalla olla mukava kellekään, saatikka sitten oma itseni, kun pelkään ettei mua kuitenkaan hyväksytä. Kun olen muodostanut ympärilleni tylyn kuoren, ja ajattelen jo valmiiksi kaikkien vihaavan minua, niin muiden viha ei enää satu niin paljon. En tiedä mitä mun pitäis tehdä tän ongelman kanssa, haluaisin oppia ajattelemaan toisin, mutta ei mitään aavistusta miten se onnistuisi... Ideoita?

Odotan vaan tulevaisuutta, sitä että pääsen eroon tästä ahdistavasta pikkukaupungista, että saan aloittaa puhtaalta pöydältä uusien ihmisten parissa.

Tää päivä on mennyt ihan okei, 1300kcal, 30min ratsastus ja 45min reipas kävely, ei oksentamista.