Takana taas mieletön kalorisekoilu viikonloppu. Eletty on kahvilla, viinalla, tupakalla ja suklaamuffinsseilla. On syöty pitsaa ja oksennettu, syöty leipää ja oksennettu.
Nyt hermostuin lopullisesti. Laihdutan itseni nyt vitun väkipakolla sinne 54kg ja sen jälkeen unohan tän paskan enkä laihduta enää enkä ees käy vaa'alla. Mutta mun on nyt pakko tehä tää koska vihaan luovuttamista.
Mun on aika oppia rakastamaan mua tälläsena ku oon. Nukuin (ja panin) mun pleijerisäädön kanssa la-su yönä ja heräs paljon ajatuksia. En halua enää epätoivoisesti yrittää ketään, haluan olla itsevarma ja tavallinen.
Olen kaunis ja hoikka ja minusta tulee vielä onnellinen. Mutta ensin mun on hoidettava tää juttu alta että voin jättää sen lopullisesti taakseni.
Kunhan sitten lopetat laihduttamisen kun saavutat tuon tavoitteen. Minäkin toivon, että oppisit rakastamaan itseäsi sellaisena kuin olet ja lopettaisit itsesi rääkkäämisen vahtaamalla syömistä. Ja eläisit muutenkin juuri sillä tavalla, kuin tuntuu hyvältä.
VastaaPoista